Iäkkäiden kaatumiset ovat vakava ongelma sairaaloissa, hoitokodeissa ja iäkkäiden kotona. Kaatumisten ennaltaehkäisy kuuluu sote-henkilöstön työnkuvaan. Kaatumisten ennaltaehkäisyä voidaan toteuttaa monella eri tasolla ja erilaisten toimenpiteiden avulla. Tässä tekstissä tarkastellaan, miksi kaatumisten ennaltaehkäisy on tärkeää ja mitä kustannushyötyä ennaltaehkäisystä on.

Kaatumiset ja kaatumisvammat ovat yksi keskeisimmistä ”geriatrisista jättiläisistä” sydän- ja verisuonitautien, aliravitsemuksen, kognitiivisten häiriöiden ja yksinäisyyden / depression kanssa. Kaatumiset aiheuttavat yksin ja yhdessä muiden jättiläisten kanssa toiminnanvajetta, avuntarvetta, laitoshoidon tarvetta, elämälaadun heikentymistä ja ennenaikaista kuolemaa.

Yli 65-vuotiailla kaatuminen tai putoaminen on yleisiin syy tapaturmaiseen kuolemaan. Vuonna 2010 tapaturmaisesti kuollesta naisista 75 % ja miehistä n. 62 % kuoli kaatumisen tai putoamisen seurauksena. Vuonna 2015 tapaturmaisesti kaatumisen vuoksi Suomessa kuoli kaikkiaan 1 386 ihmistä. Näistä 47 % olivat naisia ja 53 % miehiä.

Kuoleman lisäksi kaatumiset aiheuttavat myös muita haittoja, kuten vammoja ja murtumia, jotka heikentävät terveyttä, toiminta- ja liikuntakykyä. Lonkkamurtumat alentavat liikkumiskykyä, nikamamurtumat selän liikkuvuutta ja ryhtiä, mikä lisää hengitysvaikeuksia ja rannemurtumat vähentävät puristusvoimaa ja käden toimintakykyä. Murtumien lisäksi aivovammat tai kallon sisäiset vuodot ovat tyypillisiä kaatumisesta johtuvia vammoja. Näistä voi seurata komplikaatioita, ennen aikaista laitoshoitoon joutumista ja lopulta kuolemaa.

Vaikka kaatuminen ei johtaisi vammaan, se voi aiheuttaa tai lisätä kaatumisen pelkoa. Lisääntynyt kaatumisenpelko johtaa noidankehään: tulee pelkoa itsenäisyyden menettämisestä, riskien välttämistä ja käyttäytymisen muutosta, vähentynyttä fyysistä aktiivisuutta, toimintakyvyn alentumista, sosiaalisten kontaktien vähentymistä ja lopulta kaatumistapaturmariskin kasvua. Jo kaatumispelkoa tulee siis hoitaa, sillä tässä vaiheessa kierre on vielä katkaistavissa, jos fyysiseen aktiivisuuteen tai kaatumisen ennaltaehkäisyyn kiinnitetään huomiota.

Kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa, vaikka ennalatehkäisytyön toteen näyttäminen on vaikeaa, lähes mahdotonta. Kuinka moni kaatuminen jää toteutumatta hyvällä ennaltaehkäisyllä? Yhteiskunnallisen ikärakenteemme vuoksi kaatumistapaturmat ovat nousussa väestön ja suurten ikäluokkien ikääntyessä. Jokaisen yksilön olisi hyvä harjoittaa tasapainoaan päivittäin, kuten hampaiden harjausta.

Tilastot osoittavat, että yli 75-vuotiaiden kaatumiset aiheuttavat lähes poikkeuksetta sairaalahoitoa ja sairaalajakson määrä kasvaa huomattavasti yli 75 vuotta täyttäneillä. Esimerkiksi 13 % lonkkamurtuman saaneista iäkkäistä joutuu pysyvästi hoitolaitokseen ja noin kolmasosa kuolee vuoden sisällä tapaturmasta.

Vuonna 2000 kaatumisvammojen kustannuksiksi arvioitiin 39 miljoonaa euroa yli 64-vuotiailta, jotka tarvitsivat akuuttia sairaalahoitoa kaatumisten seurauksena. Näistä lonkamurtumien osuus oli 82 %. Lonkkamurtumapotilaan keskimääräiset kustannukset murtumaa seuraavan vuoden aikana ovat n. 19 000 € / potilas. Nykyään kaatumisista johtuvien lonkkamurtumien hoito maksaa yksistään yli 100 miljoonaa euroa / vuosi.

Vuoden 2010 kustannustason mukaan hoitokustannukset ovat n. 47 000 € / henkilö, jos kotona asuva iäkäs henkilö joutuu kaatumisen seurauksena pysyvästi laitoshoitoon. Nykyään vastaava vuosikustannusarviot vaihtelevat 40 000 – 50 000 € . Arvioon sisältyvät kaikki murtuman hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät kustannukset, kuten leikkaus-, sairaala-, jatko-, apuvälineet, kotiapu ja lääkehoito.

Vuonna 2013 kaatumistapaturmista aiheutuvat sairaalahoitopäivien kustannukset olivat 400 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat valtavia! Jotain täytyisi tehdä. Väestötasolla tehokkaimmaksi ehkäisykeinoksi on todettu säännöllisen liikunnan harjoittaminen, erityisesti lihas- ja tasapainoharjoitteet.

Yksilöllisiä kaatumisten ehkäisykeinoja, joilla voi vaikuttaa omaan terveyteen ovat:

• monipuolisen liikunnan harrastaminen
• lääkehaittojen vähentäminen
• hyvä ravitsemus ja D-vitamiinin käyttö sekä
• alkoholihaittojen vähentäminen.

Myös liikkumis- ja asumisturvallisuuden kautta voi ehkästä kaatumisia:

• kiinnittämällä huomiota ympäristöön,
• käyttämällä turvallisia jalkineita, lonkkasuojia ja liukuesteitä, kuten pitosukkia,
• hyödyntämällä liikkumisen apuvälineitä ja turvateknologia.

Monet edellämainituista ovat eivät edellytä kalliita kustannuksia, lähinnä viitseliäisyyttä ja itsekuria. Paljon on siis tehtävissä vähäisilläkin kustannuksilla ja se kannattaisi tehdä, sillä omasta pussista emme pystyisi kaatumisen aiheuttamia kustannuksia korvaamaan. Sen sijaan monet ennalatehkäisykeinot ovat valintoja, joita voimme arjessa päivittäin tehdä, kun vain valitsemme viisaasti!

Tekstissä käytettyjä lähteitä:

• Ergokortti – terveenä työssäTM koulutusmateriaalia: Kaatumisen ennaltaehkäisy ja kaatuneen avustaminen
• Kaatuneen avustaminen kansalaistaidoksi.
• Kaatuminen yleisin tapaturmakuoleman syy.
• Elämänlaatu ja iäkkäiden kaatumisten ehkäisy.
• Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy.
• Kaatumisseula(r) -hanke – tausta, malli ja keskeiset tulokset.
• Pintaa syvemmälle -tutkittua tietoa kaatumisista.