Keikkasairaanhoitajana kyykistyin kerran sairaalan vuodeosastolla lattialle, enkä päässyt enää ylös. Potilas näki hassun tilanteen vaikeroidessani lattian tuntumassa alaselkääni. Hämmennyimme molemmat ja saimme makeat naurut.

Kahvihuoneessa aloin miettiä vakavammin, miten ergonomia ei ole vain työterveyshuollon ammattilaisten toistelema klisee, vaan elintärkeä osa hyvinvointia ja työelämän sujuvuutta.

Ergonomia on paljon muutakin kuin kivuton työasento

Edellä kuvattu muisto juolahti mieleeni kuunnellessani Psykopodiaa-podcastin jaksoa Ergonomia ja työhyvinvointi, jossa psykologi Nina Lyytinen ja Ergomentorin toimitusjohtaja Virpi Fagerström keskustelivat ergonomian merkityksestä. He korostivat, että ergonomia ei rajoitu vain fyysisiin tekijöihin, kuten työympäristön ja välineiden suunnitteluun. Se kattaa myös kognitiiviset ja organisatoriset ulottuvuudet.

Keskustelu muistutti mieleeni ergonomia-sanan monipuolisen merkityksen. Se ei tarkoita vain fyysistä ergonomiaa – eli sitä, että työskentelyasennot ja työvälineet tukevat kehoa, mikä vähentää vammojen riskiä ja auttaa pitämään työkykyä yllä.

Kognitiivisessa ergonomiassa huolehditaan siitä, että työvälineet ja järjestelmät tukevat tiedonkäsittelyä ja päätöksentekoa, mikä vähentää stressiä ja parantaa työtyytyväisyyttä. Organisatorisen ergonomian huomioimisella pyritään saamaan esimerkiksi työaikajärjestelyt ja resurssit kohdilleen. Ne mahdollistavat sujuvan työskentelyn ja riittävän palautumisen, josta potilaatkin lopulta hyötyvät.

Hyvään ergonomiaan satsaaminen tuottaa tulosta

Linkatessani kivuliaana kohti työterveyshuoltoa mietin, miten totta seuraava lause on: kun ergonomia on kunnossa, työt sujuvat jouhevasti ja työntekijän tyytyväisyys kasvaa. Hyvin suunniteltu ergonomia ei vain ehkäise vammoja ja vaivoja, vaan se lisää myös työn mielekkyyttä ja iloa. Tämä näkyy paitsi työntekijöiden hyvinvoinnissa myös yrityksen tuloksessa, kun sairauspoissaolot vähenevät ja tehokkuus paranee.

Ergonomiaan panostaminen ei tosin lähde vain yksilön työasennoista ja oikeanlaisista työvälineistä. Sen onnistuminen vaatii ylimmän johdon sitoutumista ja jatkuvaa kehitystyötä. On tärkeää, että ergonomia nähdään työpaikalla strategisena investointina ja työntekijöiden ideat sekä kokemukset otetaan huomioon suunnitelmissa.

Kun ergonomia on luontainen osa arkea ja potilastyössä on mukana ilo ja innostus, työpäivät ovat kevyempiä ja merkityksellisempiä. Silloin voin jälleen nauraa yhdessä potilaideni kanssa – toivottavasti seuraavaksi ilosta, ja ilman kipuja.

Kirjoittaja on Jan Holmberg, sairaanhoitaja (YAMK), janholmberg.weebly.com

Tämä blogiteksti on toteutettu Työsuojelurahaston hankerahoituksella.